6 syytä, miksi Linux on parempi kuin Windows palvelimille

Palvelin on tietokoneohjelmisto tai kone, joka tarjoaa palveluja muille ohjelmille tai laitteille, joita kutsutaan "asiakkaiksi". Palvelimia on erilaisia: verkkopalvelimia, tietokantapalvelimia, sovelluspalvelimia, pilvipalveluita, tiedostopalvelimia, sähköpostipalvelimia, DNS-palvelimia ja paljon muuta.

Unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien käyttöosuus on parantunut huomattavasti vuosien varrella, pääasiassa palvelimilla, Linux-jakelujen kärjessä. Nykyään suurempi osa Internetin palvelimista ja datakeskuksista ympäri maailmaa käyttää Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää.

Lue myös: 5 syytä asentaa Linux tänään

Jotta ymmärtäisit paremmin Linuxin voimaa Internetin ohjaamisessa, Googlen, Facebookin, Twitterin, Amazonin ja monien muiden kaltaisten yritysten palvelimet toimivat Linux-pohjaisilla palvelinohjelmistoilla. Jopa maailman tehokkain supertietokone toimii Linux-pohjaisella käyttöjärjestelmällä.

Tähän on vaikuttanut useita tekijöitä. Alla olemme selittäneet joitakin tärkeimmistä syistä, miksi Linux-palvelinohjelmisto on parempi kuin Windows tai muut alustat palvelintietokoneiden käyttämiseen.

1. Ilmainen ja avoin lähdekoodi

Linux tai GNU/Linux (jos haluat) on ilmainen ja avoimen lähdekoodin; näet Linuxin (ytimen) luomiseen käytetyn lähdekoodin. Voit tarkistaa koodin löytääksesi vikoja, tutkiaksesi tietoturva-aukkoja tai yksinkertaisesti tutkiaksesi, mitä koodi tekee koneellasi.

Lisäksi voit helposti kehittää ja asentaa omia ohjelmiasi Linux-käyttöjärjestelmään, koska tarvitset lukuisia käytettävissä olevia ohjelmointirajapintoja. Kaikilla yllä olevilla ominaisuuksilla voit räätälöidä Linux-käyttöjärjestelmän sen alkeellisimmilla tasoilla vastaamaan palvelimesi tarpeita toisin kuin Windows.

2. Vakaus ja luotettavuus

Linux on Unix-pohjainen, ja Unix suunniteltiin alun perin tarjoamaan ympäristö, joka on tehokas, vakaa ja luotettava mutta helppokäyttöinen. Linux-järjestelmät ovat laajalti tunnettuja vakaudestaan ja luotettavuudestaan, monet Internetin Linux-palvelimet ovat toimineet vuosia ilman vikaa tai jopa uudelleenkäynnistystä.

Kysymys kuuluu, mikä todella tekee Linux-järjestelmistä vakaita. On monia määrääviä tekijöitä, jotka sisältävät muun muassa järjestelmän ja ohjelmien konfiguraatioiden hallinnan, prosessien hallinnan ja tietoturvan toteutuksen.

Linuxissa voit muokata järjestelmän tai ohjelman kokoonpanotiedostoa ja tehdä muutokset ilman, että palvelinta tarvitsee käynnistää uudelleen, mikä ei päde Windowsissa. Se tarjoaa myös tehokkaita ja luotettavia prosessinhallintamekanismeja. Jos prosessi käyttäytyy epänormaalisti, voit lähettää sille sopivan signaalin komennoilla, kuten kill, pkill ja killall, mikä poistaa järjestelmän yleiseen suorituskykyyn kohdistuvat vaikutukset.

Linux on myös turvallinen, se rajoittaa voimakkaasti ulkoisten lähteiden (käyttäjien, ohjelmien tai järjestelmien) vaikutusta, jotka voivat mahdollisesti horjuttaa palvelimen vakautta, kuten seuraavassa kohdassa selitetään.

3. Turvallisuus

Linux on epäilemättä turvallisin ydin, mikä tekee Linux-pohjaisista käyttöjärjestelmistä turvallisia ja sopivia palvelimille. Jotta palvelin olisi hyödyllinen, sen on pystyttävä vastaanottamaan palvelupyyntöjä etäasiakkailta, ja palvelin on aina haavoittuvainen sallimalla pääsyn portteihinsa.

Linuxissa on kuitenkin useita suojausmekanismeja suojatakseen tiedostoja ja palveluita hyökkäyksiltä ja väärinkäytöksiltä. Voit suojata palveluja käyttämällä ohjelmia, kuten palomuuria (esimerkiksi iptables), TCP-kääreitä (palvelun käytön sallimiseen ja kieltämiseen) ja Security Enhanced Linuxia (SELinux), joka auttaa rajoittamaan resursseja, joita palvelu voi käyttää palvelimessa.

Lue myös: 5 syytä, miksi vihaan Gnua/Linuxia

SELinux varmistaa esimerkiksi, että HTTP-palvelin, FTP-palvelin, Samba-palvelin tai DNS-palvelin voi käyttää vain rajoitettua tiedostojoukkoa järjestelmässä tiedostokontekstien määrittelemällä tavalla ja sallia vain rajoitetun joukon Boolen määrittelemiä ominaisuuksia.

Useat Linux-jakelut, kuten Fedora, RHEL/CentOS ja muutamat muut, toimitetaan SELinux-ominaisuuden mukana ja oletuksena käytössä. Voit kuitenkin tarvittaessa poistaa SELinuxin käytöstä tilapäisesti tai pysyvästi.

Kaiken kaikkiaan Linuxissa, ennen kuin järjestelmän käyttäjä/ryhmä tai ohjelma käyttää resurssia tai suorittaa tiedostoa/ohjelmaa, sillä on oltava asianmukaiset käyttöoikeudet, muuten kaikki luvaton toiminta estetään aina.

4. Joustavuus

Linux on niin tehokas ja joustava. Voit virittää sen vastaamaan palvelintarpeitasi: sen avulla voit tehdä mitä haluat (jos mahdollista). Voit asentaa GUI:n (graafisen käyttöliittymän) tai yksinkertaisesti käyttää palvelintasi vain päätelaitteen kautta.

Se tarjoaa tuhansia apuohjelmia/työkaluja, joista voit valita esimerkiksi järjestelmän käynnistämiseen ja palvelujen hallintaan, käyttäjien lisäämiseen, verkkojen ja levyjen hallintaan, ohjelmistojen asentamiseen, suorituskyvyn valvontaan sekä palvelimen yleiseen suojaamiseen ja hallintaan. Sen avulla voit myös valita, asennetaanko binääritiedostoja vai rakennetaanko ohjelmia lähdekoodista.

Yksi tehokkaimmista Linuxissa olevista vakioohjelmista on shell, se on ohjelma, joka tarjoaa sinulle yhtenäisen ympäristön muiden Linux-ohjelmien suorittamiseen; se auttaa sinua olemaan vuorovaikutuksessa itse ytimen kanssa.

Tärkeää on, että Linux-kuori tarjoaa käytännöllisiä ohjelmointirakenteita, joiden avulla voit tehdä päätöksiä, suorittaa komentoja toistuvasti, luoda uusia toimintoja/apuohjelmia/työkaluja ja automatisoida päivittäisiä palvelimen hallintatehtäviä.

Periaatteessa Linux antaa sinulle täydellisen hallinnan koneeseen, mikä auttaa sinua rakentamaan ja mukauttamaan palvelimen juuri haluamallasi tavalla (jos mahdollista).

5. Laitteistotuki

Linuxilla on vankka tuki tietokonearkkitehtuurien yhdistelmälle, sekä nykyaikaisille että kohtalaisen vanhoille laitteille. Tämä on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka tekevät Linuxista paremman kuin Windows palvelimille, eli jos sinulla on pieni budjetti laitteiston hankintaan.

Linux tukee huomattavan paljon suhteellisen vanhoja laitteita, esimerkiksi Slackware Linux -sivustoa isännöi Pentium III, 600 MHz ja 512 megatavua RAM-muistia. Löydät luettelon tietyn jakelun tuetuista laitteista ja niihin liittyvistä vaatimuksista niiden virallisilla verkkosivustoilla.

6. Omistus- ja ylläpitokustannukset (TCO).

Lopuksi, Linux-palvelimen omistamisen ja ylläpidon kokonaiskustannukset ovat alhaisemmat verrattuna Windows-palvelimeen lisenssimaksujen, ohjelmiston/laitteiston hankinta- ja ylläpitokustannusten, järjestelmätukipalvelujen ja hallintokulujen osalta.

Ellet käytä omaa Linux-jakelua, kuten RHEL- tai SUSE-palvelin Linuxia, jotka vaativat tilauksen, jotta voit saada ensiluokkaista tukea ja palveluita, joudut kohtaamaan kohtuuhintaisia kustannuksia käyttäessäsi Linux-palvelinta.

Robert Frances Groupin (RFG) ja vastaavien yritysten tutkimukset ovat viime aikoina havainneet Linuxin olevan halvempi tyypillisessä palvelinympäristössä, joka on verrattavissa Windowsiin tai Solarikseen, erityisesti web-käytöt.

Lue myös: 10 parasta Linux-palvelinjakelua vuonna 2017

Tiivistettynä

Linuxista on nykyään tullut strateginen, tehokas ja luotettava alusta monien pienten, keskisuurten ja suurten yritysten yritysjärjestelmille. Suurempi prosenttiosuus Internetiä käyttävistä palvelimista käyttää Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää, ja tämä johtuu yllä olevista tärkeimmistä syistä.

Käytätkö Linuxia palvelimillasi? Jos kyllä, kerro meille, miksi uskot Linuxin päihittävän Windowsin tai muiden palvelinalustojen alla olevan kommenttilomakkeen kautta.