17 parasta verkkoselainta Linux Desktopille vuonna 2023


Verkkoselain on ohjelmisto, joka tarjoaa käyttöliittymän verkossa surffaamiseen. Noin 1991 käyttöönoton myötä niiden kehitys ja edistyminen ovat edenneet monta kertaa nykyiseen vaiheeseen, jonka näemme tänään.

Aikaisemmin oli enimmäkseen tekstipohjaisia sivustoja, joissa oli vain vähän kuvia ja graafista sisältöä, joten vain tekstipohjaiset selaimet riittivät, ja jotkut aikaisemmista selaimista olivat: Lynx, w3m, > ja eww (Emacs Web Wowser).

Ääntä, videota, kuvia ja jopa flash-sisältöä tukevan tekniikan kehittyessä selaimien on kuitenkin oltava niin kehittyneitä tukeakseen tällaista sisältöä. Tämä on edistänyt selainten kehitystä nykyisellään.

Nykyaikainen selain vaatii monien ohjelmistojen tuen, mukaan lukien: verkkoselainmoottorit, kuten Geeko, Trident, WebKit, KHTML jne., Renderöintimoottori verkkosivuston sisällön renderöimiseksi ja sen näyttämiseksi oikeassa muodossa.

Linux on avoimen lähdekoodin yhteisö, joka antaa kehittäjille ympäri maailmaa vapauden kokeilla ominaisuuksia, joita he odottavat ihanteelliselta selaimelta.

Parhaat verkkoselaimet Linuxille

Alla on lueteltu joitain parhaita web-selaimia, jotka ovat juuri täydellisiä lueteltavaksi tässä. Yleensä ominaisuudet, jotka erottavat tavallisen selaimen hyvästä, ovat:

  • Kyky tukea kaikentyyppisiä tietoja, mukaan lukien ääni, video, flash, HTML ja HTML5, nopea suorituskyky, muistiystävällinen sopeutua vanhoihin ja uusiin järjestelmiin täysin.
  • Mahdollisuus tukea maksimaalisia arkkitehtuureja, kuten Intel ja AMD, ja käyttöjärjestelmiä, kuten Windows, Mac, Unix-tyyppinen ja BSD muutamia mainitakseni.

1. Google Chrome -selain

Google Chrome on Googlen kehittämä ilmainen ohjelmisto, jota pidetään älypuhelimien ja tietokoneiden suosituimpana selaimena ja yli puolet verkkoselaimien käyttöosuudesta.

Se erottui Chromiumista, jonka koodia on muokattu tietyillä lisäosilla sen jäsentämiseksi. Se käyttää WebKit-asettelumoottoria versioon 27 asti ja Blinks-moottoria sen jälkeen. Se on kirjoitettu enimmäkseen C++-kielellä, ja se on saatavana monille käyttöjärjestelmille, mukaan lukien Android, iOS, OS X, Windows ja Linux.

Chromen tarjoamiin ominaisuuksiin kuuluvat – kirjanmerkit ja synkronointi, parannettu suojaus, haittaohjelmien esto ja ulkoisten laajennusten, kuten AdBlock, jne. lisääminen, jotka ovat saatavilla Google Web Storessa, joka toimitetaan Chromen oletuslaajennuksena. Lisäksi se tukee käyttäjän seurantaominaisuutta, joka voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa.

Se on nopea käyttämänsä sisäänrakennetun mekanismin ansiosta, se on myös erittäin vakaa välilehtiselauksen, pikavalintojen ja incognito (yksityinen selaus) -tilan kanssa ja tarjoaa mukautettuja teemoja, jotka voidaan asentaa laajennukseksi verkkokaupasta. Se on laajalti hyväksytty yhdeksi oletusselaimista, joka löytyy melkein kaikista järjestelmistä, ja se on saanut enimmäkseen myönteisiä arvosteluja.

Asenna Google Chrome Linuxiin

----------------- On Debian, Ubuntu & Mint ----------------- 
wget https://dl.google.com/linux/direct/google-chrome-stable_current_amd64.deb
sudo dpkg -i google-chrome-stable_current_amd64.deb


----------------- On Fedora, RHEL, Rocky, and AlmaLinux -----------------
wget https://dl.google.com/linux/direct/google-chrome-stable_current_x86_64.rpm
sudo rpm -i google-chrome-stable_current_x86_64.rpm

2. Firefox-selain

Firefox on myös avoin lähdekoodi ja saatavilla suurille käyttöjärjestelmille, kuten OS X, Linux, Solaris, Linux, Windows, Android jne. Se on kirjoitettu pääasiassa C++-, Javascript-, C-, CSS-, XUL- ja XBL ja julkaistu MPL2.0-lisenssillä.

Käyttöönoton jälkeen sitä on kehuttu nopeuden ja turvallisuuden lisäosistaan, ja sitä kutsutaan usein jopa Netscape Navigatorin henkiseksi seuraajaksi. Se käyttää Gecko-, Quantum- ja SpiderMonkey-verkkomoottoreita kaikilla tuetuilla alustoilla, jättäen iOS:n uusimman, joka ei käytä Geckoa.

Firefoxin tukemiin ominaisuuksiin kuuluvat välilehtien selaus, oikeinkirjoituksen tarkistus, asteittainen etsintä, reaaliaikainen kirjanmerkki, yksityinen selaus ja lisätuki, joka mahdollistaa monien ominaisuuksien helpon integroinnin. Näiden lisäksi se tukee monia standardeja, mukaan lukien HTML5, HTML4, XML, XHTML, SVG, APNG jne. Se on ollut yksi suosituimmista verkkoselaimista monissa Aasian ja Afrikan maissa, ja sillä on yli miljardi käyttäjää ympäri maailmaa.

Asenna Firefox Linuxiin

sudo apt install firefox           [On Debian, Ubuntu and Mint]
sudo yum install firefox           [On RHEL/CentOS/Fedora and Rocky Linux/AlmaLinux]
sudo emerge -a www-client/firefox  [On Gentoo Linux]
sudo apk add firefox               [On Alpine Linux]
sudo pacman -S firefox             [On Arch Linux]
sudo zypper install firefox        [On OpenSUSE]    

3. Opera-selain

Opera on yksi varhaisimmista, joita meillä on tähän mennessä, ja ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1995, 25 vuotta sitten. Se on kirjoitettu C++-kielellä ja saatavuus on merkitty kaikille käyttöjärjestelmille, mukaan lukien Windows, OS, Linux, OS X, Symbian ja matkapuhelimille, mukaan lukien Android ja iOS. Se käyttää Blink-verkkomoottoria, kun taas aiemmat versiot käyttivät Prestoa.

Tämän selaimen ominaisuuksia ovat: pikavalinta nopeaa hakua varten, välilehtien selaus, latausten hallinta, sivun zoomaus, joka mahdollistaa Flashin, Javan ja SVG:n lisäämisen tai pienentämisen käyttäjän vaatimusten mukaan, HTTP-evästeiden poistaminen, selaushistoria ja muut tiedot napin painalluksella. Yhteensopivuutta ja muita käyttöliittymäongelmia koskevasta kritiikistä huolimatta se on ollut yksi suosituimmista selaimista yhteensä noin 8,08 %:n käyttöosuudella elokuun 2022 puolivälissä.

Asenna Opera Linuxiin

----------------- On Debian, Ubuntu & Mint ----------------- 
sudo add-apt-repository 'deb https://deb.opera.com/opera-stable/ stable non-free'
wget -qO - https://deb.opera.com/archive.key | sudo apt-key add -
sudo apt update
sudo apt install opera-stable

----------------- On Fedora, RHEL, Rocky, and AlmaLinux -----------------
sudo rpm --import https://rpm.opera.com/rpmrepo.key
sudo tee /etc/yum.repos.d/opera.repo <<RPMREPO
[opera]
name=Opera packages
type=rpm-md
baseurl=https://rpm.opera.com/rpm
gpgcheck=1
gpgkey=https://rpm.opera.com/rpmrepo.key
enabled=1
RPMREPO
sudo yum -y install opera-stable

4. Vivaldi-selain

Vivaldi on uusi monikäyttöinen monikäyttöinen, ilmainen selain, joka sisältää Opera-tyyppisen käyttöliittymän Chromium avoimen lähdekoodin alustalla, jonka Vivaldi Technologies julkaisi ensimmäisen kerran virallisesti 6. huhtikuuta 2016. ja se on kehitetty verkkotekniikoille, kuten HTML5, Node.js, React.js ja erilaisille NPM-moduuleille. Syyskuussa 2021 Vivaldilla on yli 2,3 miljoonaa aktiivista käyttäjää.

Vivaldi tarjoaa minimalistisen käyttöliittymän yksinkertaisilla kuvakkeilla ja fonteilla sekä värikuvion, joka muuttuu vierailevien verkkosivustojen taustan ja ulkoasun mukaan. Sen avulla käyttäjät voivat myös mukauttaa käyttöliittymäelementtejä, kuten yleistä teemaa, osoitepalkkia, aloitussivuja ja välilehtien sijaintia.

Asenna Vivaldi Debianiin, Ubuntuun ja Linux Mintiin

wget -qO- https://repo.vivaldi.com/archive/linux_signing_key.pub | sudo apt-key add -
sudo add-apt-repository 'deb https://repo.vivaldi.com/archive/deb/ stable main'
sudo apt update && sudo apt install vivaldi-stable

Asenna Vivaldi Fedoraan, CentOS:ään, RHEL:ään, Rockyyn ja AlmaLinuxiin

sudo dnf config-manager --add-repo https://repo.vivaldi.com/archive/vivaldi-fedora.repo
sudo dnf install vivaldi-stable

5. Chromium-selain

Laajalti tunnettu verkkoselain, joka muodostaa perustan, josta Google Chrome ottaa lähdekoodinsa, Chromium on toinen avoimen lähdekoodin selain, joka on saatavana Linuxille, Windowsille, OS X:lle ja Androidille. Käyttöjärjestelmät. Se on kirjoitettu pääosin C++-kielellä, ja viimeisin julkaisu on joulukuussa 2016. Se on suunniteltu minimalistisella käyttöliittymällä, jotta se olisi kevyt ja nopea.

Chromiumin ominaisuuksia ovat välilehtiikkunanhallinta, Vorbisin tuki, Theora, WebM-koodekit HTML5-äänelle ja -videolle, kirjanmerkit sekä historian ja istuntojen hallinta.

Google Chromen lisäksi Chromium muodostaa perustan useille muille verkkoselaimille, joista osa on edelleen aktiivisia, kun taas toiset on lopetettu. Jotkut niistä ovat Opera, Dartium, Epic Browser, Vivaldi, Yandex Browser, Flock (poistettu), Rockmelt (poistettu) ja monet muut.

Asenna Chromium Debianiin, Ubuntuun ja Linux Mintiin

sudo apt-get install chromium-browser

Asenna Chromium Fedoraan

sudo dnf install chromium

Asenna Chromium muihin Linuxeihin

sudo emerge -a www-client/chromium [On Gentoo Linux]
sudo apk add chromium              [On Alpine Linux]
sudo pacman -S chromium            [On Arch Linux]
sudo zypper install chromium       [On OpenSUSE]    

6. Midori-selain

Midori on Valassa ja C:ssä kehitetty avoimen lähdekoodin selain, jossa on WebKit-moottori ja GTK+ 2- ja GTK+ 3 -käyttöliittymä. Ensimmäinen vakaa julkaisu vuonna 2007 ja uusin vakaa julkaisu heinäkuussa 2019.

Midori on tällä hetkellä oletusselain monissa Linux-distroissa, mukaan lukien Manjaro Linux, peruskäyttöjärjestelmä, SliTaz Linux, Bodhi Linux, Trisqel Mini, SystemRescue CD ja vanhat Raspbian-versiot.

Sen tarjoamia tärkeimpiä ominaisuuksia ovat HTML5-tuki, kirjanmerkkien hallinta, yksityinen selaus, Windows, välilehtien ja istuntojen hallinta, lyhytvalinta, C- ja Vala-kielellä kirjoitettavien laajennusten helppo integrointi sekä Unity-tuki. LifeHacker ja monet muut sivustot, mukaan lukien TechRadar, ComputerWorld ja Gigaom, ovat maininneet Midorin yhtenä vaihtoehtoisista verkkoselaimista Linuxille.

Asenna Midori Linuxiin

 
sudo apt install midori           [On Debian, Ubuntu and Mint]
sudo yum install midori           [On RHEL/CentOS/Fedora and Rocky Linux/AlmaLinux]
sudo emerge -a www-client/midori  [On Gentoo Linux]
sudo apk add midori               [On Alpine Linux]
sudo pacman -S midori             [On Arch Linux]
sudo zypper install midori        [On OpenSUSE]    

7. Falkon-selain

Falkon (aiemmin nimellä QupZilla) on toinen uusi verkkoselain, joka alkoi vain tutkimusprojektina. Ensimmäinen julkaisu joulukuussa 2010 kirjoitettiin Pythonilla ja myöhemmät julkaisut C++:lla tavoitteena kehittää kannettava verkko. selain. Se on lisensoitu GPLv3:lla ja saatavilla Linuxille, Windowsille, OS X:lle ja FreeBSD:lle.

QupZilla käyttää WebKit-moottoria QtWebKitin kanssa ollakseen synkronoitu nykyaikaisten verkkostandardien kanssa. Se tarjoaa kaikki nykyaikaisen verkkoselaimen toiminnot, mukaan lukien Speed Dial, sisäänrakennetun Ad Block -ominaisuuden, kirjanmerkkien hallinnan jne. Muita ominaisuuksia, jotka saisivat sinut valitsemaan tämän selaimen, ovat suorituskyvyn optimointi, jonka muistinkulutus on pienempi kuin useimmat tunnetuimmat selaimet, mukaan lukien Firefox. ja Google Chrome.

Asenna Falkon Linuxiin

 
sudo apt install falkon           [On Debian, Ubuntu and Mint]
sudo yum install falkon           [On RHEL/CentOS/Fedora and Rocky Linux/AlmaLinux]
sudo emerge -a www-client/falkon  [On Gentoo Linux]
sudo apk add falkon               [On Alpine Linux]
sudo pacman -S falkon             [On Arch Linux]
sudo zypper install falkon        [On OpenSUSE]    

8. Konqueror

Toinen monikäyttöinen verkkoselain ja tiedostonhallinta, Konqueror, on toinen luettelossa. Kehitetty C++(Qt) -kielellä ja saatavilla käyttöjärjestelmille, mukaan lukien Linux ja Windows, ja lisensoitu GPLv2:lla. Kuten nimestä käy ilmi, Konqueror (alkaa K-kirjaimella) on KDE-työpöytäympäristön oletusselain, joka korvaa silloin tunnetun KFM:n.

Verkkoselaimena se käyttää KTML-pohjaista web-renderöintimoottoria ja tukee myös JavaScriptiä, Java-sovelmia, CSS:ää ja Jqueryä. Sen renderöintikyvyt ovat kiistattomat ja parempia kuin useimmat verkkoselaimet, mikä korostaa sen suorituskyvyn optimointia.

Muita ominaisuuksia ovat:

  • Mukautettavat hakupalvelut (jopa mukautettu hakupikakuvake on myös mukana, joka voidaan lisätä).
  • Mahdollisuus näyttää multimediasisältöä web-sivuilla integroidun Kpartin ansiosta.
  • Mahdollisuus avata PDF, Open Document ja muita tiettyjä tiedostotyyppejä, integroitu I/O-laajennusjärjestelmä, joka mahdollistaa useita protokollia, mukaan lukien HTTP, FTP, WebDAV, SMB jne.
  • Mahdollisuus selata käyttäjän paikallista tiedostojärjestelmää. Konqueror Embedded on toinen sulautettu versio Konquerorista, joka on myös saatavana.

Asenna Konqueror Linuxiin

 
sudo apt install konqueror           [On Debian, Ubuntu and Mint]
sudo yum install konqueror           [On RHEL/CentOS/Fedora and Rocky Linux/AlmaLinux]
sudo emerge -a www-client/konqueror  [On Gentoo Linux]
sudo apk add konqueror               [On Alpine Linux]
sudo pacman -S konqueror             [On Arch Linux]
sudo zypper install konqueror        [On OpenSUSE]    

9. Web (Epiphany) – GNOME-verkko

GNOME Web, jonka alkuperäinen nimi oli Epiphany, on toinen verkkoselain, joka ansaitsee maininnan luettelossa. C-kielellä (GTK+) kirjoitettu se oli alun perin Galeonin haarukka, ja siitä lähtien se on ollut osa GNOME-projektia ja noudattaa GNOMEn ohjeita kaikissa kehitysvaiheissaan.

Aluksi se käytti Geeko-moottoria, mutta versiossa 2.20 se alkoi käyttää WebKitGTK+ -moottoria. Verkko tukee Linux- ja BSD-käyttöjärjestelmiä, joiden lähdekoodi on saatavilla GPLv2:lla.

Ominaisuuksiin kuuluu HTML4-, CSS1- ja XHTML-tuki, mukaan lukien tuki HTML5- ja CSS3-sovelluksille, sisäänrakennetut Adobe Flashin ja IcedTean lisäosat, kirjanmerkki ja "älykäs kirjanmerkki" -ominaisuus, joka mahdollistaa helpon haun. kuten kirjoitat.

Täysi integrointi GNOME-ominaisuuksien kanssa, mukaan lukien GNOME Network Manager, GNOME-tulostin jne. ja muut useimpien selainten tukemat ominaisuudet. Vaikka se on saanut ristiriitaisia arvosteluja, yksi ominaisuus, josta monet ylistävät sitä, on sen nopea käynnistys ja sivun latauskyky.

Asenna Epiphany Linuxiin

 
sudo apt install epiphany           [On Debian, Ubuntu and Mint]
sudo yum install epiphany           [On RHEL/CentOS/Fedora and Rocky Linux/AlmaLinux]
sudo emerge -a www-client/epiphany  [On Gentoo Linux]
sudo apk add epiphany               [On Alpine Linux]
sudo pacman -S epiphany             [On Arch Linux]
sudo zypper install epiphany        [On OpenSUSE]    

10. Pale Moon Browser

Toinen Mozilla Firefoxiin perustuva selain, Pale Moon, korvaa Firefoxin Linuxissa, Windowsissa ja Androidissa. Se on kehitetty C/C++:lla ja lähdekoodi on saatavilla MPL2.0-lisenssillä.

Se säilyttää Firefoxin aiemmissa versioissa nähdyn käyttöliittymän keskittyen vain verkkoselailuun. Sen uusin versio käyttää Gonnaa, joka on Geekon haarukka, Firefoxin verkkoselainmoottori.

Pale Moon keskittyy nopeuden optimointiominaisuuksiin ja hyödyntää Microsoft C Compilerin nopeuden optimointia ja automaattista rinnakkaistoimintoa.

Lisäksi se poistaa tarpeettomat lisäominaisuudet, joita ei vaadita, kuten kaatumisraportin ja esteettömyyslaitteiston ominaisuudet, ja kohdistaa Windows Vistan ja uudemman käyttöjärjestelmän, minkä vuoksi se voi epäonnistua vanhemmissa laitteistoissa. Muita ominaisuuksia ovat DuckDuckGo-oletushakukone, IP-API-paikannuspalvelu, toimiva tilapalkki ja parannettu mukauttaminen.

Sitä ei tarvitse asentaa Pale Moon, lataa vain xz-pakattu tarball, pura se mistä tahansa ja käynnistä "palemoon".

11. Rohkea selain

Brave on avoimen lähdekoodin ilmainen Chromiumiin perustuva verkkoselain, joka tarjoaa nopean ja turvallisen yksityisen verkkoselailukokemuksen PC:lle, Macille ja mobiililaitteille.

Se tarjoaa mainosten eston ja verkkosivustojen seurannan sekä tilan, jolla käyttäjät voivat lähettää kryptovaluuttalahjoituksia Basic Attention Tokenien muodossa verkkosivustoille ja sisällöntuottajille.

Asenna Brave Browser Debianiin, Ubuntuun, Mintiin

sudo apt install curl
sudo curl -fsSLo /usr/share/keyrings/brave-browser-archive-keyring.gpg https://brave-browser-apt-release.s3.brave.com/brave-browser-archive-keyring.gpg
echo "deb [signed-by=/usr/share/keyrings/brave-browser-archive-keyring.gpg arch=amd64] https://brave-browser-apt-release.s3.brave.com/ stable main"|sudo tee /etc/apt/sources.list.d/brave-browser-release.list
sudo apt update
sudo apt install brave-browser

Asenna Brave Browser Fedoraan, RHEL:iin, Rockyyn ja AlmaLinuxiin

sudo dnf install dnf-plugins-core
sudo dnf config-manager --add-repo https://brave-browser-rpm-release.s3.brave.com/x86_64/
sudo rpm --import https://brave-browser-rpm-release.s3.brave.com/brave-core.asc
sudo dnf install brave-browser

12. Waterfox-selain

Waterfox on avoimen lähdekoodin verkkoselain, joka perustuu Mozilla Firefox -lähdekoodiin ja on suunniteltu erityisesti 64-bittiselle käyttöjärjestelmälle. Sen on tarkoitus olla nopea ja keskittyä tehokäyttäjiin.

Waterfox sisältää mahdollisuuden mukauttaa selaimen käyttöliittymää, kuten ryhmitellä samankaltaisia välilehtiä, valita teeman ja laajentaa sitä haluamallasi tavalla. Sen avulla voit myös muokata sisäistä CSS:ää ja Javascriptiä.

Sitä ei tarvitse asentaa Waterfox, lataa vain tervalla pakattu tarball, pura se mistä tahansa ja käynnistä "./waterfox".

13. Slimjet-selain

Slimjet on nopein verkkoselain, joka toimii alan johtavalla Blink-moottorilla ja joka on luotu Chromium-projektin päälle. Se sisältää lisätoimintoja ja mukautusvaihtoehtoja, joiden avulla voit hienosäätää selaimesi asetuksiasi sopiviksi. tarpeisiin.

Slimjetissä on lukuisia tehokkaita ja käteviä ominaisuuksia, jotka opastavat sinua maksimoimaan online-tuottavuutesi, mukaan lukien mainosten esto, lataushallinta, nopea lomakkeiden täyttö, mukautettava työkalurivi, Facebook-integraatio, Instagram-valokuvien lataus, youtube-videoiden latausohjelma, sääennuste, verkkosivujen käännös. ja paljon muuta.

Sitä ei tarvitse asentaa Slimjet, lataa vain xz-pakattu tarball, pura se mistä tahansa ja käynnistä "./flashpeak-slimjet".

14. Min – Nopea, minimaalinen selain

Min on nopea, vähän älykkäämpi selain, joka suojaa yksityisyyttäsi. Se sisältää käyttäjäystävällisen käyttöliittymän, joka on suunniteltu vähentämään häiriötekijöitä, ja siinä on seuraavat huomionarvoiset ominaisuudet, kuten:

  • Saat nopeasti tietoa DuckDuckGosta hakupalkista.
  • Vierailtujen sivujen kokotekstihaku.
  • Automaattinen mainosten ja seurannan esto.
  • Lukijanäkymä
  • Tehtävät (välilehtiryhmät)
  • Tumma teema

15. Tor-selain

Tor – lyhenne sanoista Onion Routing, joka on ilmainen ja avoimen lähdekoodin selainohjelmisto, joka mahdollistaa anonyymin web-surffauksen.

Se ohjaa Internet-verkkoliikennettä ilmaisen yksityisen suojatun tor-verkon kautta (jota ylläpitävät tuhannet vapaaehtoiset ympäri maailmaa) piilottaakseen henkilökohtaisesti tunnistettavat tietosi, kuten sijainnin ja käytön, kaikilta verkon valvontaa tai liikenneanalyysiä suorittavilta.

16. SeaMonkey

SeaMonkey on avoimen lähdekoodin ja ilmainen Internet-paketti, joka sisältää web-selaimen, edistyneen sähköpostin, uutis- ja syöteohjelman, IRC-chatin, HTML-editorin ja web-kehitystyökalut – kaikki Internet-vaatimukset yhdessä sovelluksessa.

SeaMonkey on innostunut yhteisö luonut luotettavaksi Internet Application Suiteksi, jonka pääinspiraationa yhteisölähtöiseen alustaan olivat Netscape ja Mozilla Firefox.

17. Toisinajattelija – lopetettu

Dissenter on avoimen lähdekoodin verkkoselain, joka estää mainokset ja seurantalaitteet oletuksena ja parantaa selauskokemustasi nopeammin ja turvallisemmin. Dissenter tarjoaa myös ominaisuuden nimeltä Comment Badge, jonka avulla käyttäjät voivat kommentoida kaikkia verkkosivustoja, tarkastella muiden käyttäjien lähettämiä kommentteja ja keskustella muiden käyttäjien kanssa reaaliajassa.

18. Linkit – Komentoriviselain

Linkit on avoimen lähdekoodin teksti ja graafinen verkkoselain, joka on kirjoitettu C-kielellä ja saatavilla Windows-, Linux-, OS X-, OS/2-, Open VMS- ja DOS-järjestelmiin. Se on julkaistu GPLv2+-lisenssillä. Se on yksi niistä selaimista, joissa on monia siihen perustuvia haaroja, mukaan lukien Elinkit (kokeelliset/tehostetut linkit), hakkeroidut linkit jne.

Tämä on ihanteellinen selain niille, jotka haluavat kokea GUI-elementtejä vain tekstiympäristössä. Links 2 on uusin versio, joka julkaistiin syyskuussa 2015, ja se on edistynyt versio Linksistä, joka tukee JavaScriptiä, mikä johtaa paljon nopeaan verkkoselaimeen.

Linkkien tärkein kohokohta on, että se voi toimia grafiikkatilassa jopa niissä järjestelmissä, joissa ei ole X Serveriä, koska se tukee X Serverin, Linux Framebufferin, svgalibin, OS/2 PMShellin ja Atheos GUI:n grafiikka-ajureita.

Nämä olivat joitakin avoimen lähdekoodin selaimia, jotka ovat saatavilla Linuxissa. Jos sinulla on henkilökohtaisia suosikkeja, mainitse ne kommenteissasi ja sisällytämme ne myös luetteloomme.