FreeNASin määrittäminen ZFS-tallennuslevyjen asennukseen ja NFS-osuuksien luominen FreeNASissa - Osa 2

Edellisessä artikkelissamme näytimme, kuinka FreeNAS -palvelin asennetaan. Tässä artikkelissa käsitellään FreeNASin määrittämistä ja tallennustilan määrittämistä ZFS:n avulla.

Vaatimukset

  1. FreeNAS:n (Network Attached Storage) asennus – Osa 1

FreeNAS-palvelimen asennuksen ja määrityksen jälkeen FreeNAS-verkkokäyttöliittymässä on suoritettava seuraavat asiat.

  1. Aseta verkkoprotokollaksi HTTP/HTTPS.
  2. Muuta verkkokäyttöliittymän osoitteeksi 192.168.0.225.
  3. Vaihda kieliä, näppäimistökartta, aikavyöhyke, lokipalvelin, sähköposti.
  4. Lisää ZFS-tuettu tallennustila.
  5. Määritä mikä tahansa jakamisesta.

Kun olet tehnyt yllä olevat muutokset FreeNAS-verkkokäyttöliittymässä, meidän on tallennettava muutokset kohtaan Järjestelmä -> Asetukset -> Tallenna kokoonpano -> lataa Config -> Tallenna, jotta muutokset pysyvät pysyvinä.

Oma palvelin -asetukset
Hardware		:	Virtual Machine 64-bit
Operating System        :	FreeNAS-9.2.1.8-RELEASE-x64
IP Address	      	:	192.168.0.225
8GB RAM		        :	Minimum RAM 
1 Disk (5GB)	      	:	Used for OS Installation
8 Disks (5GB)		:	Used for Storage
Oma asiakasasetukset

Mitä tahansa Linux-käyttöjärjestelmää voidaan käyttää.

Operating System 	:	Ubuntu 14.04
IP Address	 	:	192.168.0.12

FreeNASin konfigurointi ja ZFS-tallennustilan määrittäminen

FreeNAS:n käyttöä varten meidän on määritettävä oikeat asetukset asennuksen päätyttyä. Osassa 1 olemme nähneet kuinka FreeNAS asennetaan. Nyt meidän on määritettävä asetukset, joita aiomme käyttää ympäristössämme.

Vaihe 1: FreeNAS-perusasetusten määrittäminen

1. Kirjaudu FreeNAS-verkkokäyttöliittymään. Kun kirjaudut sisään, näet Asetukset- ja Järjestelmätiedot-välilehden. Muuta Asetukset-kohdassa verkkokäyttöliittymämme protokollaa käyttämään http/https-muotoa ja aseta IP-osoite, jota aiomme käyttää tässä graafisessa käyttöliittymässä, sekä aikavyöhyke, Näppäimistökartta, GUI:n kieli.

Kun olet tehnyt yllä olevat muutokset, paina alareunassa olevaa Tallenna-painiketta tallentaaksesi muutokset.

2. Määritä seuraavaksi sähköposti-ilmoitus ja siirry Asetukset-kohdan Sähköposti-välilehteen. Täällä voimme määrittää sähköpostiosoitteen saadaksemme sähköposti-ilmoituksen NAS-järjestelmämme uudelleen luokittelusta.

Ennen sitä meidän on asetettava sähköpostiosoite käyttäjätiliimme. Tässä käytän käyttäjänä root. Siirry siis yläosassa olevaan Tili-valikkoon. Valitse sitten Käyttäjät, tässä näet pääkäyttäjän. Valitsemalla pääkäyttäjän saat muokkausvaihtoehdon vasemmassa alakulmassa käyttäjäluettelon alla.

Napsauta Muokkaa käyttäjää -välilehteä syöttääksesi käyttäjän sähköpostiosoitteen ja salasanan ja napsauta OK tallentaaksesi muutokset.

3. Vaihda sitten takaisin Asetuksiin ja määritä sähköposti valitsemalla Sähköposti. Täällä olen käyttänyt gmail-tunnustani, voit valita sinulle parhaiten sopivan sähköpostitunnuksen.

Anna todennusta varten käyttäjätunnus ja salasana ja tallenna muutokset napsauttamalla Tallenna.

4. Nyt meidän on otettava käyttöön Console-viesti alatunnisteessa. Voit tehdä tämän siirtymällä kohtaan Lisäasetukset ja valitsemalla Näytä konsoliviestit alatunniste ja tallenna asetukset napsauttamalla Tallenna.

Vaihe 2: Lisää ZFS-tallennustilaa

5. Jos haluat lisätä ZFS-tallennuslaitteita, siirry yläreunan Tallennus-valikkoon ja määritä ZFS-taltiot. Lisää ZFS -taltio valitsemalla ZFS Volume Manager.

Lisää seuraavaksi taltiollesi uusi nimi, tässä olen määritellyt nimellä tecmint_pool. Lisää käytettävissä olevat levyt napsauttamalla +-merkkiä ja lisäämällä levyt. Nyt saatavilla on yhteensä 8 asemaa, lisää ne kaikki.

6. Määritä seuraavaksi käytettävät Raid-tasot. Lisää RaidZ (sama kuin Raid 5) napsauttamalla avattavaa luetteloa. Lisään tähän myös kaksi levyä vara-asemaksi. Jos jokin levyistä epäonnistuu, vara-asema rakennetaan automaattisesti uudelleen pariteettitiedoista.

7. Jos haluat lisätä RAIDz2:n kaksoispariteetilla, valitse Raidz2 (sama kuin RAID 6, jossa on kaksoispariteetti pariteetti) pudotusvalikosta.

8. Peili tarkoittaa kunkin aseman saman kopion kloonausta paremman suorituskyvyn ja datatakuun avulla.

9. Raivaa yksi tieto useille levyille. Jos menetämme jonkin levystä, menetämme koko levyn hyödyttömänä. Emme menetä yhtään kapasiteettia levyjen kokonaismäärästä.

10. Tässä aion käyttää RAIDZ2:ta asennuksessani. Napsauta Lisää äänenvoimakkuus lisätäksesi valitun äänenvoimakkuuden asettelun. Äänenvoimakkuuden lisääminen vie vähän aikaa asemamme koon ja järjestelmän suorituskyvyn mukaan.

11. Kun olet lisännyt volyymit, saat alla olevan luettelon.

Vaihe 3: Luo ZFS-tietojoukkoja

12. Data-set luodaan taltioon, jonka loimme yllä olevassa vaiheessa. Tietojoukot ovat aivan kuin kansiot, joissa on pakkaustaso, jakotyyppi, kiintiö ja paljon muita ominaisuuksia.

Luo tietojoukko valitsemalla alhaalta taltio tecmint_pool ja valitsemalla Luo ZFS-tietojoukko.

Valitse tietojoukon nimi, tässä olen valinnut tecmint_docs, ja valitse pakkaustaso luettelosta ja valitse jakotyyppi. Tässä luon tämän osuuden. Linux-koneelle, joten tässä olen valinnut jakotyypiksi Unix.

Ota seuraavaksi kiintiö käyttöön napsauttamalla edisty-valikkoa saadaksesi kiintiön. Haluan valita tämän jaon kiintiörajoitukseksi 2 Gt ja lisätäksesi sen napsauttamalla Lisää Data-set.

13. Seuraavaksi meidän on määritettävä käyttöoikeudet tecmint_docs-osuudelle. Tämä voidaan tehdä käyttämällä Muuta lupaa -vaihtoehtoa. Tätä varten meidän on valittava tecmint_docs alareunasta ja määritettävä käyttöoikeudet.

Tässä määrittelen root-käyttäjän oikeudet. Valitse Lupa rekursiivisesti saadaksesi samat luvat kaikille jaetun osan alla luoduille tiedostoille ja kansioihin.

14. Kun Unix-jakoa varten on luotu ZFS-tietojoukot, nyt on aika luoda tietojoukko Windowsille. Noudata samoja ohjeita kuin yllä. Ainoa muutos on valita jakotyypiksi "Windows", kun lisäät tietojoukkoa. Nämä osakkeet ovat saatavilla Windows-koneista.

Vaihe 3: ZFS-tietojoukkojen jakaminen

15. Jos haluat jakaa ZFS-tietojoukkoja Unix-koneissa, siirry ylävalikon Jakaminen-välilehteen ja valitse Unix(NFS)-tyyppi.

16. Napsauta seuraavaksi Lisää UNIX (NFS)Share. Uusi ikkuna avautuu ja anna kommentin (Nimi) muodossa tecmint_nfs_share ja lisää valtuutetut verkot 192.168.0.0/24. Huomaa, että tämä vaihtelee verkossasi.

Valitse seuraavaksi Kaikki hakemistot, jotta voit liittää kaikki tämän jaon alla olevat hakemistot. Valitse alareunasta Selaa ja valitse hakemisto tecmint_docs, jonka olemme määrittäneet tietojoukolle aiemmin, ja napsauta sitten OK.

17. Kun olet napsauttanut OK, näyttöön tulee vahvistusviesti, jossa kysytään Haluatko ottaa tämän palvelun käyttöön. Ota jakaminen käyttöön napsauttamalla Kyllä. Nyt voimme nähdä, että NFS-palvelu on aloitettu.

Vaihe 4: Asenna NFS-jako Unix-asiakkaaseen

18. Kirjaudu nyt Unix-asiakaskoneellesi (tässä olen käyttänyt Ubuntu 14.04 ja IP-osoite 192.168.0.12) ja tarkista, onko NFS-jako FreeNASista toimii tai ei.

Mutta ennen FreeNAS NFS -osuuksien tarkistamista asiakaskoneellesi on oltava asennettuna NFS-paketti järjestelmään.

yum install nfs-utils -y		[On RedHat systems]
sudo apt-get install nfs-common -y	[On Debian systems]

19. Kun NFS on asennettu, käytä seuraavaa komentoa listataksesi NFS-osuuden FreeNASista.

showmount -e 192.168.0.225

20. Luo nyt asennushakemisto asiakaskoneen kohtaan /mnt/FreeNAS_Share ja liitä FreeNAS NFS Share tähän liitoskohtaan ja vahvista se käyttämällä df'-komento.

sudo mkdir /mnt/FreeNAS_Share
sudo mount 192.168.0.225:/mnt/tecmint_pool/tecmint_docs /mnt/FreeNAS_Share/

21. Kun NFS-jako on asennettu, mene kyseiseen hakemistoon ja yritä luoda tiedosto tämän jaetun alle varmistaaksesi, että pääkäyttäjällä on oikeudet tähän jaettuun jakoon.

sudo su
cd /mnt/FreeNAS_Share/
touch tecmint.txt

Vaihe 5: Tallenna lopuksi FreeNAS-asetukset

22. Palaa nyt FreeNAS-verkkokäyttöliittymään ja tallenna muutokset valitsemalla Asetukset järjestelmän välilehdestä. Lataa määritystiedosto napsauttamalla tallenna kokoonpano.

23. Napsauta seuraavaksi Lähetä määritys valitaksesi ladatun db-tiedoston, valitse tiedosto ja napsauta Lataa.

Kun olet napsauttanut lataa kokoonpano, järjestelmä käynnistyy automaattisesti uudelleen ja asetuksemme tallennetaan.

Se siitä! olemme määrittäneet tallennustilavuuden ja määrittäneet NFS-osuuden FreeNASista.

Johtopäätös

FreeNAS tarjoaa meille Rich GUI -käyttöliittymän tallennuspalvelimen hallintaan. FreeNAS tukee suurta tiedostojärjestelmää käyttämällä ZFS:ää tietojoukolla, joka sisälsi pakkaus-, kiintiö- ja käyttöoikeusominaisuudet. Katsotaanpa, kuinka FreeNASia käytetään suoratoistopalvelimena ja torrent-palvelimena tulevissa artikkeleissa.